Mikä maa, mikä valuutta?

Mitä muutakaan juhannusaattoa edeltävänä yönä tekisi, kuin eksyisi bloggeriin? Ensin lukemaan muiden blogeja, sitten saada treenikuume ja sen jälkeen aloittaa kirjoittaminen, kun ei kahdelta yöllä viitti treenaamaankaan lähteä.

Puolivuotta on blogi pysynyt hiljaa. Puolen vuoden aikana ollaan tehty... ei mitään. Tai siltä musta ainakin tuntuu. Ollaan me ehkä vähän jotain tehty. Treeneissä käyty viikoittain ja joskus, yllättävän harvoin, kisoissa.

Helmikuussa oli kolmen viikonlopun mittainen agilitykisakausi. Kahdeksan starttia, seitsemän nollaa, viisi ilman yliaikaa! Eli SM-nollat oli kasassa. Ja sitten ei edes menty SM:iin. Sille vikonlopulle oli ties mitä mahdollisuuksia ja lopputulos koko viikonloppu kotona. Hyvin meni taas. Toisaalta Saku ontu samaisella viikolla, joten ehkä kohtalolla oli jotain tekemistä tän kanssa.

Tokokokeissa ollaan käyty kahteen kertaan. Kaksi EVL:n koetta, toisesta ei tulosta... hups... ja toisesta 249,5 pistettä. Ensimmäisessä kokeessa nollattiin tunnari, ohjattu ja ruutu. Tunnarissa Sakulla koko talven ihme ongelmia (nyt sujuu), ohjatussa Sakun mielestä olisi pitänyt tuoda jesarin pala, jolla oli merkattu merkin alue ja ruudussa oli hallin eri kulmassa selvästi oikea ruutu, jossa oli näkyvä paksu valkoinen viiva. Jos ei suorituksessa muuta hyvää, niin ainakin tuomari kehui yhteistyötä!
   Toisessa kokeessa vain kolme viikkoa myöhemmin menikin sitten vähän paremmin. Siitä ehkä kehtaan kertoa kaikista liikkeistä.
Istuminen ryhmässä 9. Varmuutta vaan...
Paikalla makuu 8. Muutama haukahdus ja uikutusta...
Seuraaminen 10. Yksi perusasento meinasi jäädä tekemättä, koska viereisessä kehässä taputettiin. Muutenkin tarkkaili hirveesti ympäristöä. Jossain vaiheessa liikkuri sanoi pysähdyksen jälkeen hidasta käyntiä, mutta minä se vaan kävelen normaalia vauhtia eteenpäin. Jossain kohtaa tajuan, että hetkonen, piti kävellä hitaasti, mutta en mää ny enää viitti hidastaakaan... Tästä ei kuitenkaan tuomari sanonut mitään. Ja koska taputukset oli kohtuuton häiriö (evl-koiralle?!), niin ei siitä vähennä pisteitä.
Z-liike 10.
Luoksari 8. Stoppeihin nopeutta. Tää liike ei voi pysyä montaa päivää hyvänä, jos joskus hyväks saa.
Ruutu 0. Tällä kertaa kehänauha näytti liikaa ruutunauhalta, joten Saku käväs ensin kehän ulkopuolella. Sen jälkeen tuli ruudusta seuraamaan vasta kolmannella käskyllä, mutta oli kuulemma näyttänyt siltä, että ei kuullu mun käskyjä. Tuomari ois kolmoiskäskystä huolimatta antanu kympin, jos ei olis käyny siellä kehänauhan väärällä puolen.
Ohjattu 8. Meinasi mennä merkistä ohi, joten sanoin ylimääräisenä käskynä "tule". Muuten hyvä. Paitsi ehkä ite vähän huijasin, kun näin arpoessa kumpi on oikea ja kumpi vasen ja otin meille varmemman suunnan eli oikean.
Metsku 10. Loppuperusasento vähän vino/takana ja palautus ravilla.
Tunnari 9,5. Nyt ei taas mitään ongelmaa. Tai no puree kapulaa, mutta ei mitään uutta.
Kaukot 8. Kaksoiskäsky ekassa vaihdossa, muuten (mukamas) pysyi paikallaan. Ainakin steppas vähän, vaikka paikallaan ois ollukki.
Eli 249,5 pistettä, kakkostulos ja kolmas sija. (Voitto, jos Tendingin bordercollieita ei lasketa ;) ) Oli kyllä tuomari ehkä vähän liian lepsu. Tai vähän enemmänkin.

Rallytokokisoissa ollaan taidettu kolme (vai neljä?) kertaa käydä. Taitavasti hylätty käytösruudussa joku rata, mutta jossain onnistuttu sen verran, että nyt on RTK4 koulari.

Mätsäreissä ollaan käyty tän vuoden aikana muutaman kerran. Ehkä viis? Ei mitään muistikuvaa. Mutta joka kerta ollaan sijotuttu! Eli hyvä showkoira toi ainakin on, vaikka osaa kyllä kehässä haukkuakin... Ja yhdessä mätsärissä sanottiin, että on kyllä vähän ylipainoinen koira, kun tähän asti aina, jos joku jotain sanonu, nii väittää liian laihaks. Tiiä sit mitä luuviuluja haki. Väittäisin meinaan ite tota otusta ihan sopivan painoseks.

Tässä pensaassa on kiva pyöriä. T: Saku

Niin, sithän me käytiin siellä Latviassa! En kehtaa enää lähteä, ennen kun toi koira osaa oikeesti olla hiljaa ja rauhottua minne vaan... Mutta joo. Siellä oli Sakun lisäks kaks muutakin schapeurosta, jotka sitten veivät Latvian sertit. Lauantaina PU3 ja sunnuntaina PU2 ja vara-CACIB, joka vahvistuu CACIBiksi. Eli Saku ois nyt sitten inttivalio! Onhan se paljo hienompaa, ku joku Latvian valio ;). Sitä vaan nyt sit ootellaan, että vahvistuu CACIBiksi, että voi hakea valionarvoa.
   Kisasin molempina päivinä myös juniorhandlerissa. Sitten laiskuuttani kopioin tähän pätkän schapelehteen kirjoittamastani jutusta:

"Lauantain kilpailun tuomaroi itävaltalainen Uschi Eissner ja sunnuntain suomalainen Maija Sylgren. Molempien päivien kisat menivät mielestäni yleisesti ottaen ihan hyvin. Joissain yksittäisissä kohdissa olisi tietenkin ollut parantamista, mutta ei suoritus ikinä voi olla täydellinen. Lauantaina sijoituin neljänneksi ja sunnuntaina voitin ensin oman ikäryhmäni, jonka jälkeen voitin vielä nuorempien (10-13v) voittajan! Voitto oli melkoinen yllätys, koska lauantain tuomarin mielestä kuitenkin kolme handlereista olivat olleet minua parempia. Toisaalta tiesin, että itävaltalaiset ja suomalaiset tuomarit painottavat eri asioita. Tähän voittoon voin hyvillä mielin lopettaa junior handlerissa kilpailemiseni."

(fontti vaihtuu, mut tää ei suostu vaihtaan takas tohon samaan...) Tuomareista osasin jo etukäteen arvella, että sunnuntain tuomari arvostaisi ehkä enemmän esitystyyliäni, kuin lauantain. Koska (yleistäen) Itävallassahan tykätään kiertää koiraa paljon yms. kun taas Suomessa painotetaan ehkä enemmän rauhallista ja varmaa esittämistä ilman ylimääräistä kiertelyä. Lauantaina kyllä kaiken huipuksi kaaduin pihalla juuri ennen JH:n alkua. Kompuroin jotenkin rotvallin reunaan ja kehään sitten menin polvet verisinä. Ups. :D

 

Vuosi 2014 & 2015

Ensin katsaus kuluneeseen vuoteen. Ehkä tämmönen yleensä kirjotetaan vuodenvaihteessa, eikä sitten, kun 1/12 osa vuodesta jo kulunut. Mutta kuukaudessa ei olla mitään vielä tehty, niin väliäkö sillä.

Tavoitteiden onnistuminen vuonna 2014:

"Luonnetesti" Siellähän se koira kävi.

"Agility: Hömm... SM-nollien kerääminen ja osallistuminen tän vuoden kisoihin. Sitten nuorten agi SM:iin osallistuminen. Ja rotumestiksiinkin, jos on jossain kohtuullisen matkan päässä. Ja sit jos keräis syksymmällä ens vuotta varten SM-nollista vähintään kolme, joihin mielellään sisältyis tuplanolla. Niin ja agirotuun mennään." SM-nollia ei kerätty viimevuodelle, tätä vuotta varten saatiin kolme jo. Tuplanollaa ei, mutta noi kaikki kolme agiradoilta, joten ihan hyvä lähtökohta. Nuorten-SM:issä käytiin, rotumestaruudet oli Varkaudessa = liian kaukana. Agirodussa käytiin toisenä päivänä.

"Toko: Kennelliiton nuorten valmennusryhmään hakeminen ja mielellään myös pääseminen. Sitten paikkis kuntoon. Avoimesta luokasta koulari ja voittajan korkkaus. Voittajaan en aseta mitään tulostavoitteita... Ja sitten vielä nuorten SM:iin ja rotumestiksiin osallistuminen." Valmennusryhmään haettiin kyllä, mutta ei päästy. Paikkiksessa ainakin pysynyt hyvin, levottomuutta vielä välillä. TK2 saatiin ja voittajasta jopa ykköstulos. Heti kun asettaa matalemmat tavoitteet, niin onnistuu. Nuorten SM:iin ja rotumestiksiin osallistuttiin.

"Näyttelyt: Virossa vierailu ja mielellään sieltä sert ja cacib. Maailmanvoittajassa ja messarissakin pitää ainakin käydä. Niin ja ESS (euro schapendoes show). Ja junior handlerissa vois yrittää useemmankin kerran käydä, kun vika vuosi." Kaikki toteutettu, jos junnuissa liian vähäistä kisaamista ei lasketa.

"Rallytoko: RTK4 ainakin. Ja jos reenais tätä lajia vähintään kerran viikossa edes pikasesti? Valioksikin olis toi olento kiva saada, mut kattoo sitä sit sen mukaan miten kisoja on. Ainakin yks valioutumiseen vaadittava tulos." Ehheh, mikään ei toteutunut. Eipä kyllä virallisissa kisoissa käytykään, kun kolme kertaa...

"Muuta: Koirien ohitukset vihdoin kuntoon. Ollaan siinä jo paljon edistytty, muttamutta reeniä vielä. Koiratanssikisoissa ehkä voitais käydä. Silmä ja polvitarkit? Niin ja BH:seen reenausta! Ja se suoritetaan sit syksyllä tai 2015." Koirien ohitukset riippuu päivästä, mutta sujuu melko hyvin. Silmä- ja polvitarkit suoritettu. Koiratanssin eteen ei oo tullu kiyllä mitään tehtyä... Ja BH:ta ei olla varsinaisesti reenattu.


Ja sitten mietitään, mitä tänä vuonna tapahtuu.

• Tokossa EVL-korkkaus ja ykköstulos, miksei valiokin. Jos Ruotsiin mennään näytelmiin, niin myös tokokokeeseen.

• Agilityssa ei varsinaisia tavoitteita. Hyviä kisaratoja ja treenejä, SM-kisoihin osallistumisen harkitsemista, jos saadaan nollat

• Rallytokoon jotain edistystä. Kisaamista, RTK4 ja jos sais vaikka valioksikin. Mutta tavoitteena vähintään yksi väh. 95-pisteen tulos.

• Näyttelyt C.I.B. Latviaan onkin jo ilmottu, mahdollisesti vois käydä Ruotsissa tai Liettuassa. Miksei molemmissa.

• Koiratanssikisoissa vois ehkä käydä? Jos kerran kisattais, ei muita tavoitteita :D

• BH valmiiksi vähintään. Joko syksyllä tai 2016 keväällä suorittaminen. Mulle ajokortti, niin pääsee siirtyyn toko- ja kaupunkiosuuksien välillä, jos ei oo samassa paikassa.

• MH-luonnekuvauksessa käynti syksyllä, kun mulla on ajokortti, niin huomio ei mee iskään... Tai sitten 2016 keväällä.

• Käytöstapoja nelijalkaselle. Eli koirien nätisti ohittaminen täysin kuntoon. Myös yksin hiljaa ja rauhassa odottamisen oppiminen.

Wouf!

Hyvää alkanutta vuotta! Ja toivottavasti oli mukava loppu puolivuotinenkin. Bloggerista on lomailtu ihan urakalla, kahta päivää vaille puoli vuotta, mutta syytettäköön siitä vaikka koneella olemisen vähentymistä. Koiramaailmasta ei sentään ole ollut näin pitkää lomaa. Tokokokeessa on käyty kolmesti, näytelmissä myös kolmesti ja agikisoissa muutaman kerran. Lopeta tähän, jos et halua lukea pitkää postausta. Tekstiä on ja paljon jäi poiskin, mutta olkaa hyvät:

Näyttelyt
Maailmanvoittaja, erkkari ja Helsinki Winner. Maailmanvoittajassa ja erkkarissa pieni schapepoika oli erittäin hyvä schape, mutta messariin mennessä schapemaisuus oli parantunut erinomaiseksi ja samalla oli neljännes paras uros kera cacibiksi muuttuvan vara-cacibin.

Kookas, pitkälinjainen hyvä raajakorkeus, luusto hyvä, kapea pyöreä kallo, tyypilliset silmät, pitkä kevyt kuono, seistessä etukäpälät uloskierteiset, pitkä rintakehä, hyvät takakulmat, erinomainen turkku, takaliikkeet ahtaat, tyypillinen häntä. Val-EH, Harry Tast, maailmanvoittaja

MV-14 ©Tiina Sipilä

Dog of good proportions. Nice topline. Head all together narrow in skull and muzzle. Muzzle should be more blond. Good mouth. Nice eyes. Heavy ears. Well angulated. Chest could be deeper. Free movements. Excellent coat quality. Val-EH, erikoistuomari Jettie Alberts, hollanti, schapendoesien erikoisnäyttely

Reipas iloisesti liikkuva ja hyvin häntäänsä käyttävä mittasuhteiltaan oikea uros. Kohtalainen otsapenger. Tarpeeksi leveä kallo. Seisoo hyvin raajoillaan. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu kapeasti takaa. Reipas keskipitkä sivuliike. Erittäin hyvä hännän käyttö. Val-ERI2 SA PU4 vara-CACIB, Elena Ruskovaara, Helsinki Winner

Sakulla on selvästi hyvä häntä ja (taka)kulmat. Mielipiteitä jakava kallo ja ahtaat takaliikkeet. Tast on eka tuomari, joka aminitsee noista etutassuista, joista oon itekin miettiny, että onks ne vähän ulkokierteiset. "Muzzle should be more blond." Tarkottaako, että partakarvat sais olla paremmin pesty? :D "Seisoo hyvin raajoillaan." Päälläänkö sitten? Okei, taitaa tarkottaa ettei oo keinuheppa, mutta hassusti sanottu.

HeW-14 ©Tiina Sipilä

HeW-14 ©Tiina Sipilä

JH:ssakin kisasin nyt viimeistä vuotta (Suomessa). Maailmanvoittajassa oli pikainen kehässä pyörähdys ei-niin-hyvin. Jyväskylän KV:ssa käytiin Sakun kanssa. Koiraparan pienet selkäjumit hankaloitti vapaana seisomista. Jatkoon päästiin, mutta sitten jännitys vei voiton. Messarissa sujui pelottavan hyvin ja päästiin kahdentoista! parhaan joukkoon yli kuudestakymmenestä. Mutta viiden joukkoon ei sitten enää, olisi kyllä ollut hienoa sijoittua edes kerran, mutta olihan ne muut parempia. :)


Pätevä toko-otus
Schape-erkkarin yhteydessä järjestettiin schapejen tokomestaruus. Pieni olento oli jo väsynyt edellisen päivän pitkästä maailmanvoittajakäynnistä ja samana päivänäkin oltiin lähdetty kotoa yli viisi tuntia aiemmin. Eikä virkeyteen auttanut yhtään helle. (ihana ajatella hellettä näin pimenevänä tammikuisena iltana...)

Paikkis 10 (!! tosin mihkä siinä helteessä ois lähteny :D Ja piilokin oli vapaavalintaisesti minkä tahansa teltan takana)
Laamaseraaminen 7
Maahanmeno 0
Luoksetulo 7,5
Seisominen 10 (osashan se jotain)
Nouto 9 (kapulasta tais olla liian kiva pitää kii)
Kaukot 6
Hyppy 10 (oli se vähän laama tässäkin...)
Kokonaisvaikutus 8 (tuomari muisti meiät, käyty kerran tän tuomarin möllitokossa 6. tammikuuta vuonna 2012... pelottavaa)

150,5 pistettä, kakkostulos, toinen sija (muistaakseni) ja avoimen luokan schapemestari.

Syyskuussa käytiin viimeisen kerran avoimessa nimipäiväni kunniaksi.

Paikalla makaaminen 9 (vähän levoton)
Seuraaminen 10 (juoksuosuudessa seuras liiankin tiiviisti ja allekirjoittanut kompuroikin siinä sitten... ja Saku vaan parantaa kontaktia mikäli vaan mahdollista :') tuomari: "Tällaiset välikohtaukset otetaan kyllä arvostelussa huomioon" ... *hiljaisuus* ... 10-lappu nousee)
Maahanmeno 10
Luoksetulo 10 (ja se ihan oikeesti pysähty hyvin!)
Seisominen 8 (perusasentoon päästyämme auto ajaa kentälle ja sehän on sakun mielestä iskän auto... yllättävän hyvin meni siihen nähden, toisin sanoen ainut virhe tais olla tuplakäsky istumiseen, kun piti tuijottaa kuurona autoa)
Nouto 8½ (perusasennossa jäi jotenkin huonosti, täytyyhän auto nähdä)
Kaukot 10 (auto kiinnosti, mutta nopeat vaihdot)
Kokonaisvaikututs 10

187 pistettä, ykköstulos, TK2, luokkavoitto... Mulla on TAITAVA pieni tokokoira! Jolla on heiluva häntä. Tais olla ekoja tuomareita, jotka ei erikseen kehunu ton häntää, mutta yleisössä riitti onnittelijoita ja kehujia, myös Sakun hännälle. Kiitos kaikille teille onnitteluista ja kehuista, vaikka tuskin ikinä tulette tätä lukemaankaan!

Lokakuussa korkattiin voittajaluokka asenteella "mennään katsomaan, mitä oikeesti pitää treenata", mutta ilmeisesti kaikki liikkeet on jotenkin hallinnassa, kun saatiin ykköstulos. Ja siihen jää meidän voivoittelu ja seuraavana EVL, kunhan jostain saadaan paikka.

Paikalla makaaminen 10 (tosin tän jälkeen ollu treeneissä levoton, mitähän traumoja jäi)
Seuraaminen 9
Istuminen 8½
Luoksetulo 7 (valuuuuuu)
Ruutu 8 (tuplakäsky maahanmenoon ja maassa ollessa etutassut oli ruutunauhan päällä, mutta ruudussahan se, heh)
Hyppynouto 8
Metellinouto 9
Tunnari 8 (tosi hyvä työskentely kapuloilla, mutta puree omaa kapulaa)
Kaukot 7 (kaikki vaihdot missä seisomista, niin liikkuu vähän)
Kokonaisvaikutus 9

264,5 pistettä, ykköstulos ja kolmas sija.


Agilityssa ollaan kisattu viimeksi syyskuussa nuorten-SM:issä Liedossa. Molemmilta radoilta (Sakulle) nopea nolla, etenemä yli 4,0m/s. Yhteistulos riiti valitettavasti vain neljänteen sijaan ja jäimme yli 10 sekunilla kolmannesta. Harmi vain, että radat oli meille epäviralliset, niin ei saa edes tuplanollaa SM-kisoja varten, jos sinne edes lähdettäisiin...


Lokakuussa käytiin myös Somerolla tapaamassa lampaita. Kolme 'kierrosta' lampailla. Eka meni kokonaan iskän luo yrittäessä. Tokalla kierroksella pystyi jo vähän huomioimaan lampaita ja kolmannella ymmärsi ehkä vähän jo mistä on kyse. Ainakin iskä unohtu hetkeks ja lampaiden perässä oli kiva tepastella.

Joulukuussa katkaistiin kannuskynsi sopivasti rallytokon piirinmestaruus päivänä, niin jäi ne karkelot väliin. Myös kuukauden dopingin takia toiset rallykista ja tokokoe. Ja agikisat, jos sinne olis muistanut ilmota.
 

Schapepaimen:

Tahtoo iskän luo

Lammas? Mikä se on? Kaveri?

Pelkoja

Aluks aattelin kertoo teille perinteisesti et silloin ja tällöin tehtiin tuota ja tätä. Eilinen lenkin, tokotreenit ja tämän päiväinen ukkonen kuitenkin muutti mielen. Olin kolme viikkoa kielimatkalla ja sen jälkeen Saku on kuin toinen koira. Tai ei, Saku on yhtä epävarma, kun oli alle vuosikkaana, ilman räyhäämistä, mutta ääniherkkyyden kanssa.

Eilen käytiin postista hakemassa viron valionarvotodistus ja ruusuke. Ylitimme tien, jonka jälkeen takaa meni auto. Ehkä tavallista kovaäänisempi, mutta ennen Saku olisi todennäköisesti vain vilkaissut mitä tapahtuu. Tällä kertaa reaktio oli kuitenkin pako.Matkalla kävelimme myös pienen ihmisjoukon (neljä ihmistä) keskeltä. Saku vilkuili hirveän paineistuneen näköisenä puolelta toiselle. Rattaiden tullessa vastaan Saku meni kävelytien toiseen reunaan ohittamaan ja näytti vähän samalta kuin bortsut "paimenkoomassa". Mutta ei Saku niitä mitenkään paimentanut...

Tokoreeneissä pääasiassa oli ihan ilosta menoo, mut välillä oli jotenkin paineistuneen olonen, ei kuitenkaan pahasti. Ihan treenien lopussa alkoi ukkostaan ja sitä Saku pelkäs. Tänään taas ukkosti ja vaikka oltiin sisällä, niin Saku pelkäsi ja kuola valui...

Lyhyesti sanottuna, mitä näiden kolmen viikon aikana on tapahtunut?

Mainostettakoon vielä lopuksi arvontaa, jotta saan enemmän arpoja. ;)

Miksi aina jotain pielessä?

Oonko mää vaan liian pessimisti vai onks mulla ny vaan joku epäonnen kausi? Just vähän aikaa sit valitin epäonnisesta viikosta ja ny voisin taas valittaa kaikesta. Ei ehkä epäonnea, mutta kaikki huonosti. Okei, ei nyt ihan kaikki, hengissä tässä vielä ollaan.

Viime viikon perjantaina Sakulla oli aika kraniosakraaliterapiaan. Mää sitten illalla mietin, että jos herään vähän yheksän jälkeen, niin hyvin ehin tekeen kaikki aamutoimet yms. Siinä sitten aamutoimet tehtynä ja hetken koneella olemisen jälkeen lähin bussipysäkille Sakun kaa. (10:54 bussi oli tossa pysäkillä) Jossain kohtaa bussissa ollessa tajusin, että niin, aika on vasta yheltä. Mitä mää oikein oon ajatellu? Eihän mulla mitenkään mee kahta tuntia päästä Hervantaan... Eli tunnin myöhemmällä bussilla ois pitäny mennä. Ja kaiken lisäks en voi syyttää edes väsymystä, koska laitoin herätyksen illalla, jollon mietin näitä aikatauluja.
   Noh, oltiin Sakun kanssa reilu tunti keskustassa lenkkeilemässä. Otettiin paikkista Aleksanterin koulun pihassa. Neljä minuuttia ja hyvin pysy. Käytiin Eteläpuistossa uimassa. Sitten seikkailtiin vaan jossain ja harjoiteltiin hihnassa kävelyä. Kyllä, mulla on 4,5v koira joka ei osaa kulkee hihnassa kiskomatta. Vaikka yllättävän hyvin meni. Saa muuten kertoa, miten ootte opettanu hihnassa kävelyä? Meillä toi oppiminen on ihme jojoilua. Syynä muut lenkittäjät. Aina kun mää oon vieny useemman kerran hihnassa, niin alkaa mennä paremmaks (mun seurassa lenkkeily tapahtuu yleensä vapaana) ja sit joku muu vie Sakua lenkille ja kappas, ei enää mitään aikasemmin opittua havaittavissa. Tavattiin lenkkeilyn aikana Sakun mielestä pelottava patsas, josta lopulta päästiin yhteisymmärrykseen, että ei sitä kannata pelätä.
   Lopulta päästiin Hervantaan ja kraniosakraaliterapiaan. Pois lähtiessä ihmiset bussipysäkillä päätti, että mää oon hyvää juttuseuraa. Noh, mikäs siinä. Sakukin sai toimia kaverikoirana, kun sitä rapsuteltiin. Ja se käyttäyty hyvin! Ei yhtään väistäny ketään eikä haukkunu, vaikka yllättäenkin joku sitä rapsutti. Rauhassa oli ja jossain kohtaa vaan käveli pois, kun ei enää kelvannu. Ja oli se aika ihanaa, kun huomasi mummojen selvästi ilahtuvan, kun sai tommosta karvakasaa rapsuttaa.

Lauantaina oltiin rallytokokisoissa. Tuloksena hylätty. Miks joku on keksiny uudistaa sääntöjä niin, että hihnaa ei enää saa jättää lähtöön? Ja vielä enemmän ihmetyttää, että miks kukaan ei lähdössä viittiny mitään mainita. Ei tuomari, ei muut kisaajat. Raaka laji. Okei, säännöissä ehkä kielletään kehän ulkopuolinen avustaminen, mutta eikö tuomari olis voinu sanoo...? Tai sitten miks missään ei oo koostetta muuttuneista säännöistä?

Houkutuksesta tuli -1p PY (puutteellinen yhteistyö). Kontaktin puuttumisesta varmaan. Sakua ei kiinnostanu seurata, eikä sitä kyllä houkutuskaan kiinnostanu. Koko radan ajan kontakti oli aika katkonaista. Kasikyltti (valkovuokko) uusittiin, kun Saku käänty väärin. Ennen radalle menoa se kyllä meni hyvin. Pitäis varmaan joskus noitakin treenata ja vaikka opettaa ihan omat käskytkin niihin... Pujottelusta tuli vielä -6pistettä, uusiminen ja OV (ohjaajavirhe). Uusittiin, koska astuin vahingossa Sakun tassun päälle. Mutta ei tommosta voi pujotella. Juosten. Muutenkin Saku seuraa pujottelut ja spiraalit jalassa kii, hyvä kun ei nojaa, ja sit pitäis vielä juosta. Ohjaajavirhe johtui varmaan siitä, että meinasin unohtaa juosta uusittaessa. Tai sit jostain muusta, jota en tiiä. Vaikka radalla kontakti oli aika huonoa, niin muutenhan se suju hyvin. Ja käytösruudussa Saku oli hiljaa paikallaan! Eikä ollu paljosta kiinni, että ois ollu yksi niistä 95 pisteen tuloksista. Toisaalta, eipähän harmita toi hihnan lähtöön jättö niin paljoa. Lopuksi oltiin vielä tuomarin suosikki. :) Syynä tais olla iloista tekemistä ja jotain muuta, en muista. Ehkä Sakun ikiliikkujahännällä oli vaikutus asiaan. En muistanu enää ees palkintojen jaon jälkeen mitä tuomari oli sanonut, paitsi että uusittiin ihan oikeat kyltit.

Sunnuntaina laiskotti. Nukuin koko päivän. Mökille ois pitäny mennä, mutta jäin nukkuun. Nukuin niin paljon, että noita parin päivän tapahtumiakaan ei viittiny kirjottaa.

Maanantain agireeneissä Saku osas liikkua! Perjantain kraniosakraalista oli selvästi apua. :)

Variskin tuli kattoon treenejä.

Tokotreenit #9 meni huonosti. Metallikapulaa ei voinu noutaa, hyppynoudossa unohti ottaa kapulan, ruutu ei löytyny, (voi)luoksarin eka stoppi oli vähän niin ja näin, paikalla ei pysyny, istu-käsky oli tuntematon... ehkä tää kertoo tarpeeks. Hyvillä mielin siis nuorten SM:iin! Tai sitten ei... Jos sieltä nyt ees tuloksen sais.

Tokotreenit #7 ja #8

Tällä ja viime viikolla oli sama kouluttaja.

Viime viikon treeneissä jatkettiin maahanmenotreeniä. Ainut ongelma näissä treeneissä oli se, että ongelmaa ei ollut. Saku meni aina ekasta käskystä maahan. Jokusen kerran vilkas muualle ajatellen varmaan "en nyt oo ihan varma pitääks mun mennä maahan... meen silti, kun aiemminkin pitänyt". Saatiin vinkiks, että jos olis appari palkkailemassa, niin palkka tulis nopeesti. Sitten kun vielä olis joku palkkaamassa.
   Paikalla istumisessa palkkailin välillä, mutta makuussa en. Pysyi kyllä, mutta hieman levoton.
   Muuten sitten harjoiteltiin ruutua ja tunnaria. Ruutu alkaa sujuun kokoajan vaan paremmin ja paremmin. Tunnarissa kyllä toi oikeen, mutta ote kapulasta ja perusasentoon tulo kaipaa paaaljon treeniä. Ja tais Saku vähän maistaakin muita kapuloita...

Eilen kysyin alkuun, miten Sakun seuraamisesta saisi heti hyvää. Koska monesti, varsinkin kokeissa, ensimmäinen seuraaminen (eli koko seuraamiskaavio tai ensimmäiseen vauhdinmuutokseen asti) menee huonosti. Kontakti poissa ja Saku laahustaa perässä. Liikkeestä maahanmenossa ei sit enää mitään ongelmaa ikinä ole. Ja tuntuu, että on ihan sama kuinka hyvässä vireessä Saku on, sama juttu useimmiten silti. Poikkeuksiakin on, koska kyllä Saku osaa seurata. Pitäis tehä paljon kokeenomasia treenejä, mutta askel tai kksi ja palkka. Hmm-m, helpommin sanottu, kun tehty. Ei niitä kokeenomasia ihan joka päivä saa tehtyä, kun liikkurikin ois ihan hyvä olla. Mietin kyllä, että voisko kyse olla joko mun erilaisesta liikkeelle lähöstä / kävelystä / käskystä ? Tai onko vireessä kehään mennessä eroja silloin kun seuraa hyvin verrattuna kun ei? Pitäis varmaan videoida kokeita.
   Sen jälkeen harjoiteltiin luoksarin stoppia. Avoimen stoppi sujuu pääosin hyvin, kun Saku tietää, että pitää pysähtyä puolessa välissä matkaa. Miten oon saanut avoimen luoksarista hyvän, mutta voittajassa ongelma? Ratkaisu on niinkin yksinkertainen, kun avoimessa stoppi on n. 10m päässä musta ja voin heittää herkun yli 10m päähän, eli Sakun taakse. Voittajassa vastaava matka on 20m ja sitä matkaa en noita enää saa heitettyä. Pallon voisi heittää, mutta se on taas oma haaste saada Saku innostuun pallosta. Pysähtymistekniikkaa kouluttajan mukaan pitäis harjoitella paljon. Kyllä sekin varmasti auttaa, mutta luultavasti pitäis jotain muutakin tehdä. Mutta mitä? Ehkä riittävä määrä toistoja opettaa Sakun ennakoimaan samalla tavalla kuin avoimessa?

Ja tosiaan nuorten SM:iin on sen puoltoista viikkoa ja kisataan voittajassa. En tiiä, onko siinä mitään järkeä. Halusin kuitenkin voittajaan, kun toissa vuonna oltiin alossa ja viime vuonna avossa. Ens vuonna, kun ei enää nuorten SM:iin päästä niin pitää mennä "oikeisiin" SM:iin ja niin on myös EVL:n vuoro. Jos nyt ikinä voittajaankaan virallisissa kokeissa päästään...

Sakun mielipide näinkin helteisillä ilmoilla tokoilusta

Onneksi vain möllitoko

Tänään tosiaan oltiin möllitokossa ja AAAAAAARRRRRGH. Ikinä, ei ikinä oo menny tokokoe noin huonosti. Heti kun aloin luottaan ton paikkikseen, niin tietenkin se lähti, jippii.

Kattokaa ny, osaan mää maata paikallani o:)

Seuruun alku oli ihan kammottavaa, tai siis pitihän siinä pysähtyä ja herättää koira, loppu sit menikin hyvin. Lopun onnistumisen takia saatiin säälivitonen. Liikkeestä maahanmenossa jäi istumaan. Luoksarissa eteni laukalla ja pysähtyi hyvin, mutta laukka oli hiiiidas. Laukkaa silti, niin ei sillä niin väliä. Varsinkaan kun miettii muita liikkeitä... Perusasentokin oli vähän vino. Liikkeestä seisominen ainut joka onnistui ja siitä saatiinkin kymppi. Noudossa lähti kapulan perään ennen kun kapula osu maahan. Käskin sit takas viereen ja sen jälkeen meni hyvin, vaikka loppuperusasennossa olikin parannettavaa. Kaukoista myös kymppi, mutta jotenkin kaikki vaihdot oli "mitäänsanomattomia". Kyllä se teki, mutta njääh. Hypystäkin taas nolla. Hyppäs kyllä hyvin, mutta ei istunut ollenkaan. Ekaan istu käskyyn ei reagoinut mitenkään ja tokasta hyppäs takas. Kokonaisvaikutus ysi, koska Sakulla on ikiliikkujahäntä.

Pisteitä yhteensä 97, wuhuu. Kolmas sija huimista kolmesta osanottajasta ja palkinnoks lelu ja suklaata. Ainut hyvä asia koko kokeessa, että ei ollu virallinen...


Pakko vielä kuitenkin hehkuttaa, että kun oltiin sunnuntaina tokoilemassa lähellä olevan koulun kentällä niin Saku meni heti ruutuun ilman apuja! Näki kyllä mihin ruudun kasasin, mutta välissä harjoiteltiin seuraamista ja liikkeestä istumista.

Mä tiiän mihin meen!

On tää kapulasuussa juoksutyyli jotenkin hassu...

Ja perusasento ihan liian takana

Kuvat parin viikon takaisista tokotreenailuista Hakamettässä. Kaikki kuvat ©Noora Kivistö