Tokotreenit #2

Tänään oli kauden tokat tokoilut. Tällä kertaa oltiin jopa hyvi ajoissa paikalla niin ehdittiin vähän lenkkeilläkin. Samalla kaavalla mentiin kuin viimeksi, eli vapaavalntainen liike aina vuorollaan. Me alotettiin samalla kuin viimeks, eli kehääntulotarkastuksen kautta seuraaminen ja maahanmeno. Jälleen meni maahan. Jee, mutta. Nosti kyynärät vähän ilmaan kun oli käyny ensi maassa ja sit laski takas. Seuraamisen alkukin oli jotain muuta kuin seuraamista. Näihin sit saatiin vinkkejä ja treenattiin.

Maahanmeno: Koira käävelee vierellä ja käsiavustuksella nopeita maahanmenoja. Palkka aina maantasalta, joko käsi maassa tai tiputtaa herkun.
Seuraaminen: Älä lähe niin nopeesti! Anna koiralle aikaa kuulla käsky. Vaikeeta. Ja sitten häiriötreeniä pitäis tehä.

Muuna aikana sitten treenailtiin pari kertaa ruutua, jatkettiin maahanmenoreeniä, nouto tehtiin kerran, hyppynoutoa (etenkin palautuksia), vähän kaukojen vaihtoja, olikohan vielä muuta? Hyppynoudossa oli tapahtunut jo vähän edistystä viime kerrasta. Jotain siellä päänsisällä pikkuhurtalla raksuttaa. Palautuksissa osas hypätä takas, vaikka oli vähän vino, jos enempi, niin tarvi apuja. Nopeeta edistystä. Ruutuun ei aluks osannu juosta suoraa, mutta eipä sitäkään turhan paljoa olla reenattu. Nouto oli vähän laiska, mutta aki ja palautti kuitenkin laukalla. Ja tehtiin se ihan lopussa niin oli koiruus jo väsynykki.

Loppuun tehtiin vielä yhteinen paikkis seuraavan ryhmän kanssa. Jotain epämääräisiä aikoja, ensin istuminen, jossa Saku nousi heti, palautin ja pysy loppuajan, tosin tärisi. Ei kiva. Palkkasin aika lyhyillä väleillä (max 20s) ja piilossa olin ehkä 5-10sekuntia enintään kerralla. Sitten makuu ihan hyvin. Piilossa olin enintään puol minuuttia ja sit palkkaus. Ei noussu kertaakaan ja oli rauhallisempi, kun istumisessa.

Ja miksi, MIKSI me mennään huomenna kokeeseen?! Ei mitään järkee. Kattoo nyt si mitä käy...

Saku tais muute nähä eilen iltalenkillä elämänsä ensimmäisen siilin! Heh. Ensin mää katoin että mikä ihmeen mini-sika sieltä tallustaa vai rottako se on. Mutta siilinpoikanenhan se. Ja Saku aatteli et tostahan vois saada vaikka iltapalan. Paitsi minäpä keskeytin Sakun aikeet karjasemalla "SAKU!" ja sen jälkeen Saku ilmeisesti aatteli et parempi pysyä parin metrin päässä otuksesta vaikka mielenkiintoselta vaikuttaakin. Toisaalta ois ollu hauska tietää mitä Saku ois tehny, jos en ois ryntäystä siilin luo pysäyttäny.

Tais raukka vähän pelästyä meitä :<